Suomalaisen yliopistokoulutuksen historia pähkinänkuoressa

| | 0 Comments

Mistä suomalainen yliopistokoulutus on saanut alkunsa? Kerromme yliopistokoulutuksemme historiasta tällä sivulla pähkinänkuoressa.

Suomalaisen yliopistokoulutuksen ensiaskeleet

Voidaan sanoa, että suomalaisen yliopistokoulutuksen historia juontaa juurensa aina vuoteen 1640 asti ja on toiminut maamme tulevaisuuden rakentajana perustamisestaan alkaen. Historiansa aikana yliopistolla on ehtinyt olla useita nimiä, mutta olipa sen nimi mikä tahansa, on yliopistojen tarjoamalla koulutuksella ollut suurta merkitystä suomalaisille.

Ruotsin valtakunnan yliopisto perustettiin vuonna 1640. Kyseisen yliopiston historia päättyi vuonna 1808 Suomen sotaan. Tämän jälkeen yliopistosta tuli Kuninkaallinen Turun Akatemia. Vuosina 1809-1917 elettiin Suomessa Venäjän valtakunnan aikaa ja yliopistosta tuli Venäjän valtakunnan yliopisto. Tämä aikakausi kattaa ajan, jolloin Suomi oli suuriruhtinaskunta. 1809 yliopiston nimeksi tuli Keisarillinen Turun Akatemia ja kun opinahjo siirtyi Helsinkiin vuonna 1828, sai se jälleen uuden nimen: Suomen Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto.

Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä, tuli yliopistosta Suomen tasavallan yliopisto. Tämä tapahtui vuonna 1917. Yliopisto sai jälleen uuden nimen: Helsingin yliopisto. Tämä tapahtui vuonna 1919.

Helsingin yliopistolla on vankka sija suomalaisen yliopistokoulutuksen historiassa

Helsingin yliopisto on siis toiminut kyseisellä nimellä vuodesta 1919 eli lähes koko Suomen itsenäisyyden ajan. Opetus, tutkimus sekä kansainvälinen vuorovaikutus onkin ehtinyt kerätä pitkät perinteet tässä opinahjossa. Helsingin yliopistoa voidaan pitää itsenäisen Suomen keskeisenä vaikuttajana, joka on vaikuttanut niin suomalaisten identiteettiin, sivistykseen kuin hyvinvointiinkin, rakentaen näitä kaikkia.

Helsingin yliopisto nykyään

Nykyään Helsingin yliopistoa voidaan pitää eurooppalaisena huippuyliopistona, joka tarjoaa Suomen laajimman koulutusvalikoiman. Helsingin yliopistossa on mahdollista koota itselleen tutkinto erilaisia aiheita yhdistelemällä. Uusin tutkimustieto on opiskelijoiden käytössä ja yliopiston opettajat toimivat tutkijoina. Opiskelijavaihdon ja työharjoittelumahdollisuuksien kautta on mahdollisuus hankkia itselleen myös kansainvälistä tietotaitoa sekä osaamista. Yliopistolla on lähes 600 yhteistyöyliopistoa eri maissa.

Helsingin yliopistosta löytyy monia tiedekuntia ja koulutusohjelmia. Tarjolla olevat tiedekunnat ovat: maatalousmetsätieteellinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, teologinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tiedekunta, eläinlääketieteellinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, farmasia-alan tiedekunta sekä tohtoriohjelmia. Tämän lisäksi yliopistosta löytyy ruotsinkielinen svenska social- och kommunalhögskolan.

Koulutusohjelmatarjonta on Helsingin yliopistossa erityisen laaja; yliopistosta löytyy muun muassa seuraavat koulutusohjelmat: 2-vuotinen historian maisteriohjelma, 2-vuotinen sosiaalitieteiden maisteriohjelma, maantieteen kandiohjelma, elintarviketieteiden maisteriohjelma, fysikaalisten tieteiden kandiohjelma, hammaslääketieteen koulutusohjelma sekä metsätieteiden kandiohjelma. Kannattaakin tutustua tarkkaan erilaisiin opiskeluvaihtoehtoihin ennen lopullisen valinnan tekemistä ja pohtia valintaa niin omien vahvuuksien, mielenkiinnon kohteiden kuin alan työllistymisnäkymienkin kannalta. Kannattaa myös pohtia realistisesti, millaiset omat mahdollisuudet koulutuspaikan saamiselle ovat. Osa koulutusaloista on nimittäin erityisen suosittuja ja tällaisille aloille voi olla vaikeaa päästä opiskelemaan. Esimerkkeinä mainittakoon lääketiede ja oikeustiede, joiden kohdalla fiksukin opiskelija saattaa joutua osallistumaan pääsykokeisiin monta kertaa ennen kuin opiskelupaikka aukeaa.