Suomessa on kaksi väylää hankkia korkeakoulututkinto

| | 0 Comments

Suomessa korkeakoulututkinnon, sekä ylemmän että alemman korkeakoulututkinnon, voi hankkia joko yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta. Ammattikorkeakoulua pidetään näistä käytännönläheisempänä vaihtoehtona ja ammattikorkeakoulut tekevätkin tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa pyrkien kouluttamaan työelämän tarvitsemia ammattilaisia.

Millaisia tutkintoja voi suorittaa yliopistossa?

Yliopistossa voi suorittaa alemman korkeakoulututkinnon, ylemmän korkeakoulututkinnon, ammatillisen jatkotutkinnon ja tieteellisen tai taiteellisen jatkotutkinnon. Yliopistosta voi hankkia kandidaatin, farmaseutin, maisterin, lisensiaatin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai tohtorin tutkinnon.

Millaisia tutkintoja voi hankkia ammattikorkeakoulusta?

Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon sekä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joka on siis hankittu ammattikorkeakoulusta, rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon eli jos esimerkiksi julkisen viran pätevyysvaatimuksena mainitaan ylempi korkeakoulututkinto, voi sellainen hakija, joka on suorittanut ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, esimerkiksi sosionomi yamk -tutkinnon, hakea tehtävää ollen siihen kelpoinen.

Jotta ammattikorkeakoulututkinnon omaava hakija voisi hakea opiskelemaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, tulee hänellä olla riittävä määrä alan työkokemusta. Tämäkin kertoo ammattikorkeakoulujen käytännönläheisyydestä sekä työelämälähtöisyydestä.

Onko korkeakoulututkinto tie varmaan työpaikkaan?

Vaikka korkeakoulututkinnon sanotaankin auttavan työllistymisessä, löytyy Suomesta jopa työttömiä tohtoreita. Tie onneen korkeakoulututkinto ei siis välttämättä suoraan ole. Osa korkeasti koulutetuista elää Suomessakin köyhyysrajan tuntumassa. Osa tohtoreista kokeekin, että heitä käytetään ilmaisena työvoimana ja korkeakoulutukseen käytetyt opiskeluvuodet saattavat alkaa jopa kaduttaa. Kun koulunpenkkiä on tullut kulutettua monta vuotta, eikä ura koulutuksen jälkeen aukeakaan suunnitellulla tavalla, on harmistus ymmärrettävä.

Tohtoreiden työttömyys onkin räjähtänyt Suomessa lähes käsiin ja korkeasti koulutettuja työttömiä työnhakijoita löytyy Suomesta jo noin 40 000. Erityisesti biokemian ja biologian alat näyttäisivät olevan aloja, joilla työllisyys on epävarmaa. Ennen koulutuksen aloittamista onkin hyvä pohtia myös eri alojen työllisyystilannetta. On eri asia valmistua biologian kuin vaikkapa lääketieteen alalta työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta.