Opiskelu yliopistossa Suomessa
Suomi on edistyksellinen valtio yliopisto-opintojen suhteen. Suomi tarjoaa ilmaisen yliopistokoulutuksen kansalaisilleen, mikä on kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Myös koko opintopolku on rakennettu ilmaiseksi aina päiväkodin esiopetuksesta lähtien. Monet muut valtiot ottavat lukukausimaksuja opiskelijoita, joten ilman rikkaita vanhempia tai stipendiä, opiskelu voi jäädä haaveeksi vaikka motivaatiota löytyisikin. Suomessa on otettu toisenlainen lähestymistapa ja ajateltu, että kaikilla tulee olla tasapuoliset mahdollisuudet opiskella ja tavoitella täten parempaa elämänlaatua. Suomessa opiskelu yliopistossa voi kuitenkin tuoda kuluja, joista opiskelijan budjetilla voi olla toisinaan haastava selvitä. Silloin voi olla hyvä hankkia lisätuloja töitä tekemällä, tai pistäytyä katsomassa rahoitusvaihtoehtoja Freedomrahoitus.fi -sivustolla.
Yliopisto-opintojen alkutaival on monesti ihmetyksen aikaa. Monesti uudet opiskelijat asuvat vielä kotonaan tai ovat vasta muuttaneet omaan asuntoonsa. Tällöin monesti vielä omat vanhemmat osallistuvat asumisen kustannuksiin. Nykyisin kuitenkin suurin osa yliopistossa opiskelevista käy osa-aikaisissa töissä rahoittaakseen opintojaan. Suomessa myönnetään opintotukea opintoihin, mutta asumiskustannukset ovat kuitenkin nykyisin huomattavasti suuremmat kuin opintotuki.
Vielä 80- ja 90-luvullakin monet opiskelijat eivät käyneet töissä, vaan nostivat opintotukea ja pitivät asumiskustannukset niin minimissään kuin mahdollista. Nykyisin elintaso ja odotukset elämän laatuun ovat nousseet ja harvat enää pystyvät asumaan halvimmassa mahdollisessa soluasunnossa ja syömään näkkileipää ja tonnikalaa joka päivä. Tällöin töiden tekeminen opintojen ohessa voi olla hyvä ratkaisu. Opinnot saattavat kuitenkin hieman viivästyä työnteon vaikutuksesta, mutta monelle se on silti toimiva ratkaisu. Tämä tukee myös hyvin nykymaailman menoa. Juuri tuolloin 80- ja 90-luvulla monet opiskelivat ja menivät sen jälkeen töihin siihen ammattiin, mihin he valmistuivat. Niitä töitä sitten tehtiin eläkkeelle saakka. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen. Yliopisto-opintojenkaan tärkein tavoite ei ole opettaa jotain tiettyjä asioita oppikirjasta. Tärkein tavoite on valmistaa opiskelija muuttuviin työelämän vaatimuksiin. Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan ja opiskelijan tärkein taito on oppia ja omaksua nopeasti uusia asioita, sekä pystyä hankkimaan tietoa oikeista lähteistä. Nykyisin ei tarvitse pitkää riviä kirjoja ja luentomonisteita, koska kaikki löytyy internetistä. Siksi tärkein taito onkin oppia käyttämään eri tietolähteitä hyväkseen.
Onneksi nykyisin myös Yliopistot ovat heränneet työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Enää ei ole järkevää opetella jotain kaavoja ja tekstejä ulkoa koetta varten. Erityisesti tekniikan aloilla on ennen ollut tenttejä, joihin opiskelijat ovat päntänneet kaavoja ja laskuja ulkoa. Nykyisin on monia kursseja, joilla ei järjestetä kokeita ollenkaan. Tämä on ehdottomasti hyvä ratkaisu. Monet kurssit pidetään niin että kurssin aikana on vain palautettavia välitöitä ja ryhmätöitä. Nämä suoritettuaan opiskelija saa kurssin läpäistyä. Tämä helpottaa myös omien opintojen suunnittelua, koska kurssin suorittaminen ei ole enää kiinni tentissä menestymisestä. Jos opiskelija sitoutuu kurssin tehtäviin niin hän saa kurssin suoritetuksi. Tämä tietysti vaatii aikaa ja panostusta.
Yliopisto-opinnot ovat siis monelle tiukka puristus, joista kyllä selviää kunnialla, kun osaa priorisoida ja asettaa itselleen sopivia välitavoitteita. Ja vaikka kävisikin osa-aikaisissa töissä, niin elämä voi silti olla rahallisesti haastavaa aikaa. On hyvä suosia yliopiston tarjoamaa edullista lounasta, jolloin saa muutamalla eurolla syödä kunnon aterian. Iltaisin voi sitten tehdä kotona jonkin hieman kevyemmän ja edullisemman aterian.